Armeijakankaiden kehittäminen on kilpajuoksua teknologian kanssa. Foxan toimitusjohtaja Johanna Rämö kertoo, mistä IRR-ominaisuuksissa on kyse ja miten esimerkiksi droonit muuttavat maastoutumisen vaatimuksia.
Metsänvihreää, ruskeaa ja tummia kuvioita. Maastokankaan tehtävä on yksinkertainen: häivyttää ihmisen ääriviivat osaksi ympäröivää maisemaa. Päivänvalossa onnistunut naamiointi voi kuitenkin toimia aivan eri tavalla pimeässä, jos vastapuolella käytetään pimeänäkölaitetta.
– Maastokuosin ideana on sulautua ympäristöön. Saman ajatuksen pitää jatkua myös silloin, kun kangasta katsotaan valonvahvistimella, Johanna Rämö sanoo.
Pimeässä ratkaisee muukin kuin väri
Valonvahvistin hyödyntää ympäristön vähäistä valoa ja muodostaa kuvan kohteesta. Siinä myös kankaan lähi-infrapuna-alueen heijastusominaisuudet vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaasti vaate erottuu ympäristöstään.
Tätä hallitaan kankaan IRR-ominaisuuksilla (Infrared Reflectance) eli säätelemällä kankaan heijastuskäyttäytymistä lähi-infrapuna-alueella. Tavoitteena ei ole tehdä käyttäjästä näkymätöntä, vaan vähentää vaatteen ja ympäristön välistä kontrastia myös valonvahvistimella tarkasteltuna.
Silmämääräisesti kaksi maastokuosia voivat näyttää hyvinkin samanlaisilta, mutta valonvahvistimella tarkasteltuna niiden käyttäytyminen voi olla aivan erilaista. Toinen sulautuu taustaansa hyvin, kun taas toinen saattaa erottua siitä selvästi.
– Jos IRR-ominaisuuksia ei ole huomioitu, muuten hyvin maastoutuva kangas ja sitä käyttävä henkilö voivat erottua ympäristöstään valonvahvistimella katsottaessa hyvin selvästi, Rämö kuvailee.
IRR-ominaisuuksien huomioiminen on luonteva osa sotilaskankaan suunnittelua, koska näin maastoutumista voidaan tarkastella sekä päivänvalossa että pimeänäkölaitteilla.
IRR-ominaisuus rakennetaan osaksi väri- ja painoreseptiä
IRR-ominaisuus rakennetaan osaksi kankaan materiaali-, värjäys- ja painatusratkaisua. Haluttu heijastuskäyttäytyminen on siksi otettava huomioon jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
– Kyse ei ole valmiin maastokuosin päälle lisättävästä yksittäisestä aineesta. Kankaan materiaalit sekä käytettävät väriaineet, pigmentit, painoreseptit ja viimeistykset muodostavat kokonaisuuden, jonka pitää täyttää sekä näkyvän värin että IRR-ominaisuuksien vaatimukset.
Foxalla maastoutumis- ja IRR-ominaisuuksia seurataan mittaamalla. Eri väreille määritellään heijastuksen tavoitealueet, joiden sisällä mittaustulosten pitää pysyä.
Pitkä kokemus ja aiempien toteutusten arkisto auttavat löytämään ratkaisuja, joissa oikea väri, maastoutuminen ja tekniset vaatimukset kohtaavat.
– Sitten on vielä vaatteiden pesu ja huolto. Ne on tehtävä oikein, jotta kankaan ominaisuudet säilyvät mahdollisimman hyvin käytössä ja pesusta toiseen.
Maastokuosi valitaan ympäristön mukaan
Hyväkään tekninen ominaisuus ei auta, jos kuosia käytetään väärässä ympäristössä. Kankaan värien ja kuvioinnin pitää toimia yhdessä juuri siinä maastossa ja niissä olosuhteissa, joihin se on suunniteltu.
Suomalainen havumetsä, baltialainen avoin peltomaisema ja Lähi-idän aavikkoympäristö ovat keskenään hyvin erilaisia.
Maastokuoseissa näkyvät usein myös kansallinen identiteetti ja tunnistettavuus. Maastoutumisen kannalta ratkaisevaa on kuitenkin toimintaympäristö: millaisia värejä, pintoja, kontrasteja ja vaihteluita siinä esiintyy?
Arktisen alueen talvessa lähtökohdat muuttuvat jälleen. Lumiseen ympäristöön tarvitaan siihen suunniteltu naamiointi. Suomessa lumipukujen käytöstä on pitkä kokemus, ja Rämön mukaan Foxalta kysytään paljon erilaisia lumikuoseja.
– Jos etelästä siirtyy joukkoja arktisiin oloihin, pitää miettiä, millaiset varusteet he tarvitsevat maastoutumiseen, Rämö muistuttaa.
Droonit tuovat maastoutumiseen uuden katselukulman
Perinteisesti sotilaan maastoutumista on tarkasteltu pitkälti maan tasolta: miltä ihminen näyttää ympäristössä edestä tai sivulta katsottuna? Droonien yleistyessä havainto voi tapahtua myös yläviistosta tai suoraan ylhäältä.
– Ylhäältä katsottuna maasto näyttää aivan erilaiselta. Katso vaikka kartan ilmakuvasta, miltä suomalainen metsä näyttää, Rämö havainnollistaa.
– Tämä tuo väistämättä uusia kysymyksiä myös kuosisuunnitteluun.
Samalla on tärkeää erottaa toisistaan erilaiset havaintoteknologiat. Valonvahvistinta varten suunniteltu IRR-ominaisuus ei sellaisenaan ratkaise lämpökameralla tapahtuvaa havaitsemista. Lämpöjäljen hallinta on oma, erillinen haasteensa.
Rämön mukaan uusia suojausratkaisuja etsitään jatkuvasti, mutta erityisen tärkeää on pitää mielessä vaatteen perustehtävä: sen pitää mahdollistaa sujuva liikkuminen ja toiminta maastossa.
– Henkilökohtaisessa varustuksessa yksi käytännöllinen ratkaisu lämpöhavainnon vähentämiseen voi olla kevyt viitta tai peite, jonka voi ottaa käyttöön tilanteen mukaan.
– Maastokankaalla on armeijassa perustehtävä, mutta sen onnistumista on jatkossa arvioitava yhä useammalla tavalla ja yhä useammasta suunnasta, Rämö toteaa.